Looginen ajattelu puista totuuden perustaksi?

[tapiok1]

Mikä on puita koskeva totuus ja puiden avulla selville saatava totuus. Se on ilmeisen parempi totuus kuin mikään ilmoitus tai uskovaisten kirjoittamien kirjojen tieto. Montako puulajia tunnet? Onko kuusia enemmän kuin koivuja Suomessa ja mitä päättelet oikean vastauksen perusteella?

Logiikkaa käyttäen on ilmeisesti pääteltävissä puiden perusteella jotakin, mutta mitä. Itse en ole puita tarkkaillut enkä kasvattanut, mutta hyvin harvoin ehkä kerran kahdessakymmenessä vuodessa huomaa jonkin yksityiskohdan joka pistää silmään.

Pieni alava kohta tai laakso kasvoi nuoria koivuja. Ne eivät itse asiassa kasvaneet paksuutta tai pituutta, vaan niiden lehdet muodostivat paksun multakerroksen. Ne olivat vanhempia kuin miltä ulospäin näytti ehkä. Tuo alava kohta oli alati kostea ja paksun multakerroksen omaava. Mutta koivut olivat pelkkiä ohuita riukuja, jotka lisäsivät multakerrosta lehdet pudottamalla itse lainkaan kasvamatta.

Nuorekas ja keholtaan vetreä on siis luultavasti sellainen, joka ei sen vuoksi itse kasva, koska pudottaa kaikki lehtensä lähiympäristöön ja tekee yhtä ja ainoaa tuotetta paljon. Mutta millainen koivu sitten kasvaa isoksi, pitkäksi ja paksuksi? Sekin pitäisi selvittää.

Onko isokokoinen koivu mahdollisesti paikassa, jossa on hiekkaa jonkin verran eikä pelkästään pelkkää multaa? Entä pohja onko se ennemmin kalteva pieni rinne kuin alava tai laakea kohta?

Kun on tuollainen kalteva paikka niin siinä saattaa multa ajatua tai pyyhkiytyä pitemmälle koivun ympäristöön kuin vain rungon lähelle aivan lehvästön alle.

Voiko suurmiehiä koskaan kasvaa sinne missä on paljon vettä saatavilla. Jossa maaperä on alati kostea. Vai kasvavatko suurmiehet sinne, missä ei ole tuhansia järviä.

Miksi lehtipuiden lehdet ovat vaaleanvihreät ja havupuiden neulaset tumman vihreät?

Paljossa valossa puiden lehdet vaalenee, mutta paljossa pimeässä neulaset ne tummenee. Liekö lehdet puiden valon mukaan taipuvaiset. Entä jos pimeässä voisi kasvaa puita: Olisiko lehtensä mustat aivan.

Ihminen on päinvastainen. Pimeässä elävien silmätkin siniset ja valossa elävien ruskeahat. Iho valossa tumma ja pimeässä vaalea. Mutta ihminen ei siis ole valolle kykenevä reagoimaan?

[tapiok1]

Puut tuottavat yhteyttämällä energiaa tai sokeria? Ihminen tuottaa ihon kautta hikoilemalla suolaa tai sitten rasvaa.
Miksi sokerin tuottaminen on päinvastaista suolan tuottamiseen nähden.

Ihminen kerää puiden tuottamaa sokeria. Mutta keräävätkö puutkin sitten ihmisen tuottamaa suolaa? Tarvitsevatko puut suolaa.

Mihin puut tarvitsevat suolaa? Tarvitsevatko ne suolaa juuri yhteyttämiseen ja sokerin tuottamiseen. Ja tarvitseeko ihminen sokeria suolan tuottamiseen?

Entä kalojen ihon tuottama lima? Onko siitä mitään hyötyä vesistöjen mikrobeille tai kasville tai planktonille. Miksi kalat tuottavat niin paljon limaa.

Ikivalossa kerran syntyy valkolehtinen puu, Sen lehdet kaikki sokerilta maistuu, kun puun lehti yhteyttää, se muuttaa siinä omaa rakennettaan sokeriksi. Ja maan mullan maku lienee madosta makeaa? USA:n antama runon pätkä ja tietovinkki.

Tuo valkolehtinen puu. Sen nähnyt siihen ihastuu. Sen lehtiä hän alati syödä tahtoo. Suussa sulaen ne kiehtoo. Vaan onhan jo kakuissa konditorioiden profetia ja aavistus noiden. Sokerilehtiä kakkuihin mestari asetti lapsukaisia varten.

[tapiok1]

Miksi puun kaarna on paksua tai joillakin ohutta. Miksi puu joka paksuuntuu varreltaan kasvattaa paksua kaarnaa. Paksuuntuuko puun rungon jokainen kerros suhteessa yhtä paljon. Jos niin on niin mitä se merkitsee.

Puun rungon Ydin tihenee ja kaarnan tiheys vähenee kaarnan paksuuntuessa? Puun ydin siis on paksukaarnaisella puulla kovaa ja tiheää, mutta kaarna itse on vedessä kelluvaa hyvin.

Missä tahansa jonkin säde kasvaa esim. sykkimällä tai värähtelemällä tai muulla tavoin niin sen ydin tihenee ja paine siellä kasvaa. Sen sijaan säteen kasvukohdassa eli reunalla tiheys on pieni ja kuori on kevytrakenteinen.

Voidaan päätellä, että maapallon keskialueilla on kovettunutta väkeä, mutta reuna-alueilla pehmeäsydämisiä. Myös on keskialueilla väestön keskittyminen tiheään muodostelmaan ilmeistä ja reunoilla puolestaan on keskittyminen väljempään.

Missä tahansa on jokin kohde, jonka tiheys vaihtelee paljon kohteen rakenteen sisällä esim. ihminen niin sellaisen kohteen säde on alati kasvava ollut eikä edes kovin vähää, vaan sangen paljon on sen säde kasvanut.

Entä meret ja niiden vesi. Nyt on merien säde kasvamassa. Merkitseekö se että meren syvyydessä paine kasvaa ja jopa tihenee meren syvyyden rakenne. Ja ylipäätään, koska on merten rakenteessa paljon tiheyden tai paineen vaihteluja niin onko niin, että meret ovat olleet ennen paljon matalampia ja nykyisin niiden korkeus on kasvanut huomattavasti.

Ovatko meret olleet joskus ehkä vain parin kilometrin syvyisiä nykyisen kymmenen kilometrin asemesta.

[tapiok1]

Entä puiden korkeus? Onko se suhteellinen verrattuna lehtien pinta-alaan? Mitä pienempi lehtien pinta-ala sitä korkeampi puu? Ja jos on oikein suurilehtinen puu niin sen kasvu jää matalaksi?

Entä onko ihminen tässäkin suhtessa antiominaisuuksia puille omaava. Mitä suurempi korvien pinta-ala niin sitä pitempi henkilö ja mitä pienemmät korvat niin sitä lyhyempi henkilö? : ) no tämä nyt on puoliksi vitsi, mutta näitäkin voi miettiä, jos todella tahtoo löytää totuuden lainalaisuuksia.