Kymmenen ilmansuuntaa

Jos ÄO on 115-120 on mielikuvitus vahvuutena mikäli oikein olen havainnut. Onko mielikuvituksella mitään annettavaa tieteelle paitsi eräänlaista taikauskoa?

Kymmenen ilmansuuntaa

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 09.09.2018 07:28

Sain hengessäni ehdotuksen runon aluksi: "Suuntana huominen, saavutanko sen itään käyden vai lähtehen?" Ryhdyin miettimään asiaa ilmansuuntien perusteella ja huomasin, että kahdeksan ilmansuuntaa on riittämätön määrä. Kun ollaan pallon pinnalla voidaan määritellä kahdeksan ilmansuuntaa, mutta sen lisäksi on vielä mahdollista liikkua ylöspäin pään yli tai alaspäin jalkojen ali. Eli ilmansuuntia on kymmenen kappaletta.

Pinta-ilmansuunnat ja sen lisäksi kaksi ilmansuuntaa, joita aloin kutsua nimellä: PÄIN ja POISPÄIN. Sillä tuli mieleeni, että näyttää kuin kaikki kappaleet esiintyisivät pareina niin, että ei ole avaruudessa yhtään kohdetta, joka olisi yksinäinen.

Filosofiaa sitten asian tiimoilta yritin rakennella:

1. PÄIN kulkee aina keskipisteen lävitse.
2. POISPÄIN kuljemme aina kun näemme kohteen.
3. Päivisin näemme auringon eli kuljemme siitä POISPÄIN päivisin.
4. Mikä on piilossa tai keskipisteen takana näkymättömissä sitä kohden eli PÄIN me aina kuljemme.

Vaikea on kuvailla näitä asioita ja mietteitä sillä ne vaativat paljon kuvallista pohdiskelua mielessä.
tapiok1
Kenraalieversti
Kenraalieversti
 
Viestit: 595
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Kymmenen ilmansuuntaa

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 09.09.2018 07:29

Nämä asiat kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa sen ympärillä, että kaikki avaruuden kohteet kiertävät oman akselinsa ympäri.

Esim. koska näkeminen kohteen on siitä etääntymistä merkitsee se, että lähestyttäessä jotakin kohdetta pitää lähestyvän kohteen tai molempien pyöriä akselinsa ympäri. Jos lähestymme Mars planeettaa niin, että näemme sen koon koko ajan kasvavan niin koska kohteen näkeminen on siitä etääntymistä pitää meidän kappaleemme pyöriä akselinsa ympäri, jotta etääntyisimme siitä kohteesta jota lähestymme. Tuo Mars planeetasta etääntyminen tapahtuu siis siten, että pyörimme oman kappaleemme mukana oman kappaleemme taakse niin, että emme enää näe Mars planeettaa. Sillä PÄIN kulkeminen jotakin kohdetta tapahtuu aina keskipisteen lävitse.


Jos on POISPÄIN kiitävä kohde niin sen ei ilmeisesti tarvitse pyöriä akselinsa ympäri?

Kuljemme aina sitä kohden eli PÄIN, joka on piilossa ja näkymättömissä.

Sen sijaan se kohde, jonka näemme pakottaa meidät kulkemaan POISPÄIN itsestään tavalla tai toisella.

Ajatellaan planeettaa VENUS, jonka rata on ensinnäkin lähes ympyrä ja toiseksi se pyörii päinvastaiseen suuntaan akselinsa ympäri tavattoman hitaasti kuin mitä muut planeetat pyörivät. Mitä tästä voidaan päätellä?

Koska VENUS ei kunnolla pyöri akselinsa ympäri niin on pääteltävissä, että se ei kulje kohden mitään toista kohdetta. Tämä ilmenee siinä, että sen rata auringon ympäri on lähes pyöreä eikä ellipsi.

Entä mitä on pääteltävissä varauksellisista hiukkasista, jotka kiitävät POISPÄIN toisistaan?

Entä mitä on pääteltävissä spinistä, inertiasta yms?
tapiok1
Kenraalieversti
Kenraalieversti
 
Viestit: 595
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Kymmenen ilmansuuntaa

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 09.09.2018 07:30

Miten on laita varauksellisten hiukkasten?

Koska ne kiitävät toisistaan poispäin pitää niiden koko ajan nähdä toisensa. Merkitseekö se, että ne ovat lukkiutuneet jotenkin toisiinsa niin, että ne näyttävät koko ajan saman puolen pinnastaan toisilleen.

Sitä PÄIN kuljetaan, joka on keskipisteen takana? Koska varaukselliset hiukkaset kulkevat POISPÄIN toisistaan niin on niin, että sähkövarauksella ei ole keskipistettä lainkaan. Onko sähkövaraus esim. ellipsin muotoinen, jolla on kaksi polttopistettä? (vrt. magneettikentän muoto yms. asiat). Mutta ei voida sanoa kaiketi, että sähkövarauksella olisi vain yksi napa tai yksi keskipiste?

Näkeminen on etääntymistä POISPÄIN kohteesta esim. maapallo etääntyy auringosta aina silloin kun näemme auringon päämme päällä eli päivisin. Sen sijaan kun on yö, emmekä näe aurinkoa ja olemme siihen nähden maapallon keskipisteen takana silloin lähestymme aina aurinkoa.
tapiok1
Kenraalieversti
Kenraalieversti
 
Viestit: 595
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Kymmenen ilmansuuntaa

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 09.09.2018 07:31

Voi olla, että en osaa asiaa selittää tarpeeksi selkeästi, joten tässä vielä kuva, joka saattaa auttaa ymmärtämään asiaa.

https://tapiok1.kuvat.fi/kuvat/Pictures/pallo.png

Nämä väitteeni ovat pitkälle MUTU-pohjaisia enkä niitä ole kovin paljon pohtinut tai testannut. Joka tapauksessa olisi mielenkiintoista syvällisemmin pohtia: Spin, Venus planeetan pyörimisnopeus ja - suunta, inertia yms.

Voi tuntua mielettömältä väite, että kun seisomme maapallolla esim. Helsingissä ja näemme suorassa katsekontaktissa Jupiter planeetan taivaalla niin kuljemme aina silloin poispäin tuosta Jupiter planeetasta.

Kappaleethan pyörivät auringon ympäri laskettavissa olevin kiintein radoin, eikä ole mahdollista, että maapallo ja Jupiter etääntyisivät toisistaan. Niin kuitenkin väitän. Tuntuu myös hassulta sanoa, että kun lähestyy avaruusalus Mars planeettaa ja avaruuslentäjällä on katsekontakti tuohon planeettaan, että ne etääntyisivät toisistaan sillä nehän juuri lähestyvät toisiaan. Väitän kuitenkin, että jollakin tasolla pitää etääntymistä tapahtua. Muussa tapauksessa ei ole suoraa katsekontaktia mahdollista ylläpitää Mars planeettaan.

Ehkä planeetta Marsin gravitaatiovoima heittää alusta poispäin Mars planeetasta tai ehkä alus joutuu pyörivään liikkeeseen oman akselinsa ympäri?

Tämä on vain pientä MUTU-filosofiaa, mutta toiveeni ovat suuret, että näitä näin lähes saivartelemalla pohdiskelemalla päädyn jonkin suuren asian jäljille.
tapiok1
Kenraalieversti
Kenraalieversti
 
Viestit: 595
Liittynyt: 10.05.2018 22:59


Paluu Uutta Metafysiikkaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron