Planeetan saama lämpösäteily

[tapiok1]

Maapallon perihelissä joskus keskitalvella on lämpö sen säteilyssä heikkoa, mutta helmikuun alussa joskus kynttilänpäivän tai laskiaisen tienoilla alkaa säteilyssä olla jälleen lämpöä. Samoin on kuusta heijastuva säteily oudon kylmää valoa verrattuna esim. auringon laskiessa ikkunasta heijastuvaan säteilyyn. Mikä saa asian olemaan niin, että mitä lähempänä planeetta on säteilevää kohdetta sitä kylmenpää on tuon säteilyn teho?

Helmikuu - Lokakuu kun ollaan aphelissa tai lähestymässä sitä niin Auringon valo kuumaa
Marraskuu - Tammikuu kun ollaan perihelissä tai lähestymässä sitä niin Auringon valo kylmää.

Kuusta heijastunut valo = alati kylmää.

Tietenkin tähän voi tarjota selitykseksi yksinkertaista ja perinteistä maapallon akselin kallistumaa tms.
mutta itse olen miettinyt voiko kyse olla Ajasta, valon nopeudesta ja aalto-hiukkasdualismista.

Onko jokin etäisyys auringosta suhteessa esim. auringon halkaisijaan, jossa aurinko ja planeetta ovat
tahdistettuja auringon säteilyn suhteen niin, että säteilyn jatkuvuus ja intesiteetti ovat tuolla etäisyydellä
parasta mahdollista jatkuvuutta mitä voi olla?

[tapiok1]

Yhden kynttilän varassa on kuin puolisokea, jos kello on juuri auringon laskun aikaan. Sen valolla ei siihen aikaan tee juuri mitään.
Mutta kun tulee keskiyö ja tahdot piilottaa palavan kynttilän, jotta naapuri ei näe valoa huomaat että yhden kynttilän teho on silloin liian suuri. Et kykene piilottamaan tuota valoa keskiyön aikaan naapurin silmiltä.

Auringon rinnalla kynttilä ei mitään, mutta muihin tähtiin verrattuna hyvin suuri valo. Ajoitus on kaikki kaikessa.
Yksi kynttilä valaisee miljoona kertaa enemmän kuin Betelgeuse. Se on paradoksaalista, että etäisyys
vaikuttaa tämän valoon. Yksi miettii miten saada kynttilä olemaan herättämättä naapurin huomiota ja
kokonaiset kulttuurit miljardeine asukkaineen avaruudessa miettivät minne paeta Betelgeusen valon
tieltä. Miksi oikeastaan aurinko ei valaise Mars planeettaa yhtä tehokkaasti kuin Maapalloa? Mitä
tapahtuu lämmölle matkalla avaruuden läpi? Miksi kuun valo on kylmää eikä lämmintä? Miksi keski-
talvella kun Maapallo on lähinnä aurinkoa on Suomessa auringon valo täysin tehotonta ja kylmää.
Mutta joskus kynttilän päivän tai laskiaisen tienoilla auringon säteet saavat lämmön itseensä ja alkavat
sulattaa lunta katoilta.

Johtuuko se, että Betelgeuse ei ole kirkkaampi kuin mitä se on siitä, että se on aivan eri ajassa kuin missä
itse olemme. Valo, joka näkyy maapallolta on viisisataa vuotta sitten ollut siinä paikassa, jossa näemme sen
olevan, mutta se valo ei enää ole siinä paikassa. Onko niin, että Betelgeusen säteily ei ole ajasta johtuen
jatkuvaa, vaan se ikään kuin heittää meitä yhden päivän säteilytehollaan sen sijaan, että sen säteilyteho olisi
jatkuvaa, katkotonta ja suurta. Onko niin, että näemme vain sen säteilykimpun, joka on levinnyt yhden
päivän aikana avaruuteen, koska itsekin liikkumme suhteessa Betelgeuseen, emmekä näe itse Betelgeusea,
sen koko säteilyvoimassaan. Näemme sädekimpun joka on vailla alkupistettä ja päätepistettä ja joka
etenee avaruudessa ajan sallimassa puiteessa.

Miten sitten aika ja etäisyys suhtautuvat toisiinsa? Miksi Mars planeetta, joka on vain noin kaksi kertaa
etäämpänä auringosta kuin mitä maapallo on onkin jo näemmä täysin eri ajassa auringon säteilyn jatkuvuuden
suhteen. Minkä vuoksi Mars planeetta saa auringosta vain sädekimpun eikä jatkuvatehoista katkotonta
vaikutusta niin kuin maapallo.

Missä kulkee raja? Kahdeksan ja puolen minuutin päässä auringosta auringon säteily on vielä katkotonta ja
yhteys aurigon kanssa on tarpeeksi suuri, jotta mitään vajavuutta säteilytehossa ei ilmene. Mars on yli kahdentoista
minuutin päässä auringosta. Miksi Mars planeetan saama säteilyteho ei ilmeisesti ole katkotonta, vaan jollakin tavoin Mars planeetalle ehkä osuu vain valokimppu, vailla alkupistettä ja loppupistettä. Ehtiikö Mars tuon kahdentoista ja puolen minuutin aikana jotenkin pois jatkuvan valointesiteetin alta?

[tapiok1]

Niin kyllä tiedän, että asia on fysiikan ja matematiikan keinoin selitettävissä. Lähinnä haen kaiken kattavaa selitystä, jossa ei pienikään mutu-asiakaan jää selitystä paitsi. En vain ymmärrä miksi tammikuussa aurinko melkein joka talvi on ollut niin heikkotehoinen, että en ole tuntenut mitään lämpöä ihollani kun taas helmikuun puolivälissä alkaa selvä lämpövaikutus. Toki tiedän, että päivän pituus vaihtelee ja tammikuussa aurinko laskee jo kolmen, neljän aikaan iltapäivällä. Tämä viittaisi siihen, että etäisyyden lisäksi on vaikutusta myös sillä kuinka pitkän aikaa säteilylähde on päällä osoittamassa kohteeseen tms. Tarkoitukseni tässä onkin pohdiskella lähinnä AJAN merkitystä eikä niinkään etäisyyden.

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4teily
Esimerkiksi käy nuotion valonsäteily, jonka intensiteetti putoaa neljäsosaansa etäisyyden kaksinkertaistuessa, jos etäisyys on paljon isompi kuin nuotion läpimitta.
- Wikipedia
Tässä esitetään tuollainen jossittelu: JOS ETÄISYYS ON PALJON ISOMPI KUIN NUOTION LÄPIMITTA.

Auringon halkaisija on 1 392 000 km ja etäisyys 149,6 milj. km maahan.

Eli suhde on 0.93 prosenttia on halkaisija suhteessa etäisyyteen. Mars planeetan tapauksessa prosenttiluku

on 0.61 prosenttia. Mutta sen lisäksi Marsin ja Maapallon omat halkaisijat ovat eri kokoisia.

Tuo on oikein mukava fysikaalinen kaava, että kyetään intesiteetti laskemaan tarkasti SUHTEESSA ETÄISYYTEEN. Se ei vain ole ainoa tekijä tuo etäisyys, joka vaikuttaa? En usko, että se on aivan niin suoraviivaista.

[tapiok1]

https://en.wikipedia.org/wiki/Climate_of_Mars

Kuitenkin kesällä Marsin päiväntasaajan tienoilla voi olla +20 astetta celsiusta eli sama lämpötila kuin mitä Suomessakin on kesällä. Vaan yöllä aamuyöhön mennessä tuo lämpötila putoaa jopa -70 asteeseen celsiusta.

Aika ihmeellistä sinänsä, että Marsissa on sama kesälämpötila kuin Suomessa. Ja vaikka yöt ovat Marsissa noinkin viileät niin päivällä lämpötila kohoaa nopeasti melko paljon.

En ymmärrä itse minkä vuoksi säteilyn intesiteetti laskisi etäisyyden kasvaessa kaksinkertaiseksi vain neljäsosaan alkuperäisestä tehostaan. Ymmärrän kyllä, että johtuen planeettojen liikkeestä sekä valon rajallisesta nopeudesta c; jokaisen planeetan saama säteilymäärä vähenee paljonkin mitä etäämpänä se on säteilylähteestä. Mutta en pidä syynä etäisyyttä sinänsä, vaan eräänlaista aikaviivettä, joka johtuu valon nopeuden rajallisuudesta. Voin kyllä olla aivan väärässä asian suhteen?

Olisi mukava koota tähän linkit kaikkien planeettojen säätila tietoihin, mutta en tiedä jaksanko. Lisäksi kiinnostaisi tietää kun komeetat kulkevat niin nopeasti kuin 50 km sekunnissa, että vaikuttaako taivaankappaleen nopeus siihen kuinka paljon säteilyä se saa osakseen. Nää mun kysymykset eivät tietenkään ole puhdasta tiedettä, vaan metafysiikaa tai mutu-logiaa. Ja sen lisäksi nää on aivan alkeisasioita monille, jotka tiedettä tutkivat tai harrastavat.

[tapiok1]

Esimerkiksi käy nuotion valonsäteily, jonka intensiteetti putoaa neljäsosaansa etäisyyden kaksinkertaistuessa, jos etäisyys on paljon isompi kuin nuotion läpimitta. Säteilylähde voidaan myös valmistaa siten, että mainittu laki ei päde
- Wikipedia

Monia metafyysisiä ajatuksia nousee mieleeni. Kun Koraani mainitsee, että: Materiavaihe on vain silmänräpäys hetkessä ja intialaiset tekstit antavat silmänräpäyksen kestoksi noin 0.262 sekuntia mikä voisi olla lähestulkoon neljäsosa niin voiko asia olla hiukkas-aalto dualismin kannalta niin, että säteilylähde säteilee vain 0.262 sekuntia sekunnissa. Eli kun AIKA kaksinkertaistuu yhdestä valosekunnista kahteen valosekuntiin niin vaikutus onkin vain tuo NOIN neljäsosa entisestä.

Toinen asia mikä mietityttää on, että jos asialla on jotakin tekemistä myös sen kanssa, että etäällä horisontissa näyttävät hahmot pieniltä ja pieneneviltä niin miksi KANGASTUKSISSA voivat etäällä olevat kohteet näyttää horisontissa melko suurilta. Rikkooko kangastus jotenkin kyseistä lakia?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangastus

Yläpuolisen kangastuksen ansiosta horisontin alapuolella oleva kohde voi tulla näkyviin. Tällainen kangastus voi esimerkiksi nostaa Tallinnan tai Tukholman rakennukset näkyviin Suomen rannikolla, josta niihin ei muutoin ole suoraa näköyhteyttä..... - Wikipedia