Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

Jos ÄO on 115-120 on mielikuvitus vahvuutena mikäli oikein olen havainnut. Onko mielikuvituksella mitään annettavaa tieteelle paitsi eräänlaista taikauskoa?

Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja barycz » 11.05.2018 14:03

Tieteeseen toisi lisäväriä uusi tieteenala: MUTULOGIA. Siinä voisi jokainen sanoa musta tuntuu teesejä mielin määrin. Jos siltä tuntuu niin voisi sanoa esim. Aurinko koostuukin kahdesta sisäkkäisestä pallosta, joista toinen on valkoinen väriltään ja toinen keltainen. Ero on kuumuudessa ja lämpötilassa kummankin pallon.

Musta tuntuu, että sininen taivas on vakiokorkeudella maan pinnasta nähden, mutta valkoiset pilvet vaihtelevalla korkeudella.

Musta tuntuu, että luonnossa esiintyy liian vähän värejä ja että värejä voisi olla enemmänkin erilaisia. Maailma on ikään kuin musta-valkoinen joidenkin harmaasävyjen kera. Miten olisi jos esim. pilviä olisi taivaalla vaeltamassa yhdeksää eri väristä. Punaisia, sinisiä, keltaisia jne. pilviä.

Musta tuntuu, että aurinkokunta ja galaksi liikkuvat sellaisella nopeudella, että se aiheuttaa minulle alintajuista pahoinvointia.Tuntuu kuin sopeutuminen auringon painovoimaan, taivaankappaleiden liikkeeseen ja muihin suuriin suureisiin olisi ihmiselämän alintajuinen tai sitä alati varjostava haittakohta.

Musta tuntuu, että vuorilla tai ylängöillä järvet ja joet ovat matalia. Laaksoissa on paljon kertynyttä vettä joko järvinä tai pohjavetenä.Laaksoissa järvet ovat syviä?
barycz
Ylläpitäjä
Ylläpitäjä
 
Viestit: 40
Liittynyt: 10.05.2018 21:34

Re: Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja barycz » 11.05.2018 17:31

Mutulogiaan liittyvä logiikka on syvältä kotoisin sekin?

1. Syy puiden vihreisiin lehtiin keväällä toukokuussa?
Se on seurausta siitä, että yöt eivät enää ole pakkasen puolella.
Eli siitä, että lämmin vesi on jäätynyt, mutta muuttunut jälleen lämpimäksi vedeksi.
Lämmin vesi siis saa aikaan kukoistavan vehreyden. Paratiisin vesi oli aluksi
maan sisältä kumpuavaa tai höyryävää vettä eikä sateita ollut.

Lehtivihreän alku on siis lämmin vesi.

2. Syy auton pakoputkesta lähtevään ääneen eli kuminaan
Pakoputkella pitää alun perinkin olla ominaisuus kumina, kumise, kumiseva.
Pakoputken pitää olla pituudeltaan ja halkaisijaltaan juuri kuminaan sopiva,
tai muuten se ei kumise.

3. Syy auringon kuumuuteen, kuun kylmyyteen ja tähtien kylmyyteen?
Syynä kuumuuteen on selvästi etäisyys. Koska maa on lähellä aurinkoa on aurinko
kuuma. Voidaan päätellä, että mitä lähemmäksi kaksi hiukkasta tulevat toisiaan
sitä kuumempi niiden pinta on.

Kuun kylmyyteen ei voi olla syynä etäisyys tai koko, vaan kirkkaus. Kuu on kylmä
oli se sitten etäällä tai lähellä. Mutta toisaalta kuun kirkkaus joskus sattuu silmään
ja joskus taas ei. Voidaan päätellä, että kuun kylmyys johtuu sen kirkkaudesta, joka
puolestaan johtuu pinnan rosoisuudesta, joka johtuu puolestaan vähäisestä massasta
taivaankappaleella. Rosoisuus merkitsee kylmyyttä.

Miksi tähti on punainen tai toisaalta valkoinen eli kirkas? Punainen tähti on pyöreämpi
kuin muut tähdet. Sen sijaan kirkas ja valkoinen tähti on pinnaltaan rosoinen.
Punainen tähti tuikkii eli on siis täysin pyöreä esim. kahdesti sekunnissa, mutta ei koko
aikaa pyöreä, vaan muun ajan rosoinen.

4. Miksi auringon valo on laaja?
Koska aurinko on horisontin yläpuolella tai jos se on alapuolella horisontin se heijastaa
valon suoraan silmiin esim. ikkunan ruudusta. Koska auringon valo osuu suoraan silmään
heijastuttuaan.

5. Miksi lasi on läpinäkyvää?

Koska sen elektronit eivät ole kuopassa, vaan pinnassa ikään kuin jännittyneessä tilassa tai
sojottaen kohden pintaa. Tulee läpinäkyväksi kun näkyy liikaa tai kun kaikki näkyy.
Lasissa elektronit ovat korkeimmassa mahdollisessa tilassa ja näkyvyyden kannalta eniten
esillä. Ellei peräti keskittyneet yhdelle puolelle atomia.

6. Miksi kirja on suorakulmio eikä kolmikulmio?

Koska paperi on levy eikä kide. Jos paperi olisi kolmikulmio sen sähkönjohtavuus olisi eri.
Kirja ei saa johtaa sähköä.

7. Miksi kirjahyllyssä on baarikaappi?
Koska baareissa ei ole kirjoja. Eikä kirjoja saa lukea baareissa.

8. Miksi perhosen lentotaito on heikko?
Koska sen siivet ovat niin isot (liian isot).

9. Miksi mies katselee mielellään pornoa?
Koska naisen takamus on kolmiulotteisuuden perikuva.
Siihen voi ulottuvaisuuden takia melkein koskea.

10. Miksi höyhenpeitto on lämmin?
Koska se on kevyt eikä tuota painetta. Paine vasten ihoa on
kylmää; paineettomuus lämmintä.

11. Miksi pieru haisee pahalta?
Koska sen lämpötila kokee muutoksen lämpimästä kohden kylmää.

12. Miksi joki virtaa?
Koska sen leveys vaihtelee. Välillä on suvantoja, mutta välillä
kapeikkoja.

13. Miksi tuuba ja saksofoni soivat?
Ne eivät ole tehty itsessään kumiseviksi mittasuhteiltaan, vaan
ne ovat kaikelta ylimääräiseltä kuminalta vaimennettuja. Ne
eivät sisällä kohinaa.

14. Miksi suklaapatukka maistuu hyvältä?
Koska sillä on paksu kuori, kuorikerroksen tähden.

15. Miksi appellsiini on oranssi?
Koska mikään muu ei ole. Koska sen kuoren sisäpinta on
vahamainen.

16. Miksi netissä on niki?
Koska monet rakastuvat tekstin perusteella toiseen eikä kuvien
perusteella. Epämääräisyys vetää puoleensa enemmän kuin
tarkkuus. Pixelintarkka kuva ei omaa vetovoimaa siinä määrin
kuin hyvin epätarkka kirjoitelma.

17. Miksi laivat olivat ennen puuta?
Koska kelluvuus oli arvostetumpaa kuin nopeus. Laivojen ei
tarvinnut itse liikkua, koska virta niiden alla liikkui, vaan niiden
tuli ainoataan kellua.
Lastin kantokyky on pääasia kun alla on liikkuva pinta.

18. Miksi vehnäjauhot ovat valkoista?
Koska ne ovat jauhomaisia sekä rosoisia eli karkeita.

19. Miksi herne on sekä päältä, että sisältä vihreää?
Se koostuu kennoista tai palasista kuten esim. appelsiini
eikä yhtenäisestä massasta kuten omena.
Tai sitten sen sisäpinnassa on vahaa.

20. Miksi lokki etsii ihmistä?
Rauhoittuakseen tai kiivastuakseen. Vain se joka on kiivauteen
saattanut voi toisaalta rauhoittaa.

21. Miksi valo palaa pimeässä? Mutta Plejadit ovat himmeät?
Valon sytyttäjä (bosoni) on etäisyyden vähentäjä ja volyymin
kasvattaja. Kun etäisyys puolestaan vähenee niin pimeys
ympärillä lisääntyy. Kun valon volyymi puolestaan kasvaa niin
on olemassa voima, joka tahtoo repiä volyymipakkauksen
erilleen ja kasvattaa sen osasten etäisyyttä. Näinkin pimeys
lisääntyy.

22. Miksi molli soi alemapana kuin duuri?
Molli tulee syvältä, alhaalta tai matalalta eli pinnan alta eikä
itse pinnasta. Sen sijaan duuri tulee pinnasta tai jopa pingotetusta,
jähmetetystä pinnasta. Mitä korkeammalla jokin eläin tai esine
on maan pintaan nähden sitä duurivoittoisempi on sen ääni esim.
pääskysten. Matalalla vesissä elävän krokotiilin ääni on möreä.
Vai onko potentiaalienergialla asian kanssa tekemistä?

23. Miksi tuoli on pehmeä?
Koska sen päälle asetetaan suuri paino tai paine. Kaikki, jonka
päällä on suuri paino tai paine on pehmeää.
Vuoret sen sijaan ovat kovat, koska niiden päällä on joko
pehmeyttä tai pieni paine.

24. Miksi totuus arvioidaan korkealle, mutta valehdellen tulee helpotus?
Vale tulee pakon saattelemana kuin kakka (helpotus) säännöllisesti.
Mutta totuus tulee vain kun toistensa vastakohtia on näkyvillä.
Valkoinen kivi kertoo mielellään totuuden mustasta kivestä.

25. Miksi rakkautta ei tunneta?
Se on kunniani kipeä ja ylpeä sekä sen vuoksi kartettu.
Se on hahmoltaan suurempi kuin se hahmo, jonka sisässä se on.
Viha ja rakkaus ovat kavereita siinä määrin, että kumpikaan eivät
voi erota toisistaan täysin näin paljastaakseen itsensä kokonaan
erillisinä toisistaan.

26. Paljonko kello on?
Jos pilvet ovat matalalla on ilta menossa, mutta jos pilvet ovat
korkealla on menossa keskipäivä.

27. Missä on hevonen nyt?
Lepäämässä.

28. Miksi hevonen lepää?
Koska ei voi asettua makuulle painonsa ja ruumiinrakenteensa vuoksi.
Se väsyy kykenemättä nukkumaan ja tarvitsee lepoa.

29. Montako jalkaa menee kuutioon?
Noin 20 jalkaa.

30. Mitä tapahtuu kun paperi reväistään?
Sen nimi muuttuu paperista papruksi. Sitä pilkataan toisella nimellä
kuin mitä se alunperin oli ja vähätellään.
Se on enää pelkkä papru ja kelvoton mihinkään. Joskus toivotaan
repäisyn purkumahdollisuutta niin, että paperinpalat yhdistyvät jälleen.


Näitä syiden etsimisiä voisi jatkaa loputtomiin tarkkailemalla lähiympäristöään ja tekemällä siitä
kysymyksiä:

Miksi auringovalo ei paista verhojen lävitse?
Miksi kirjahylly on täynnä kirjoja?
Miksi vaatekaappi on tyhjä vaatteista?
Miksi nahkasalkku on ruskea?
Miksi pöydällä voi säilyttää tavaroita niiden tippumatta painovoiman vaikutuksesta maahan?
Miksi jääkaapissa on valo?
Miksi sukat menevät rikki?
Miksi huominen tulee vasta huomenna eikä aiemmin?
jne.
barycz
Ylläpitäjä
Ylläpitäjä
 
Viestit: 40
Liittynyt: 10.05.2018 21:34

Re: Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja barycz » 11.05.2018 17:34

1. Tahtosinpa maistaa vettä, joka ei ole suolaista tai makeaa, vaan ______________________________________
2. Tuhkan väri on hämmästyttävän harmaa; entä jos se olisi keltaista.
3. Jaloimmat mauista tuottaa aavikkojen palmupuut.
4. Välimeren saarilla näkee sateenkaaria, jotka ovat monta kertaa kauempana horisontissa; kuin Suomessa nähdyt pilvissä roikkuvat sateenkaaret.
5. Nousuveden tulon voi kuulla korvillaan monta päivää ennen varsinaista nousuvettä.
6. Kapea veden ympäröimä niemimaa voi olla kuin ikisumussa. Aurinkoisella säälläkin ja hämärässä hämärtää niemimaalla ilmakehä.
7. Maalla seisova katsoo merellä ohi lipuvaa laivaa ja hämmästyy kun sen meno on äänetöntä, vaikka moottorit ovat työssä.
8. Puhtaus aiheuttaa siivoojassa vihan tunnetta. Lapsi taas leikkii mielellään ja iloiten kuralätäkössä.
9. Jos ei älyä paastota syömiseltä nuorena ei vanhana enää maistu ruoka, vaan ruokapöydästä puuttuvat antimet.
10. Ukkosmyrskyn aikana lyövien salamien tuoksu melkein aistitaan, mutta ei sieraimilla, vaan korvilla.
11. Kielojen tuoksu on lumoava ja nostaa mieleen devonikauden tms. ilmaston.
12. Rakkaus syvenee, joka kerralla kun rakastuu, mutta ihastuminen tekee joka kerta kipeämpää.
13. Identtinen ulkoasu ja identtinen koko takaavat kyvyn liikkua jopa suuressa parvessa samassa rytmissä.
14. Mitä tiheämpi on avaruudessa liikkuva pallo sitä vinhemmin se pyörii.
15. Ymmärtäväiset lehmät katsovat toistensa perään, mutta viisaat linnut pitävät huolta vain itsestään.
16. Vaikka maapallon pinta-alasta on meriä kaksi kolmasosaa voi olla ihmisiä, jotka eivät koskaan ole nähneet merta.
17. Se mikä liikkuu ei voi pysyä kätkössä. Niinpä jopa vuoret liikkuvat.
18. Kovimmillaan kärsivällisyys on kun odottaa tähdenlentoa. Kuun jälleen esiin tulemista jaksaa odottaa paljon paremmin.
19. Se koska seuraavan kerran näkee auringon nousevan aiheuttaa kärsimättömyyttä, mutta kuuta maltaa odottaa näkevänsä vaikka kuukausia.
20. Ymmärtäväinen armahtaa ja saa armoa, mutta viisas on usein vailla armoa ja etsiikin vain sopua ja rauhaa.
21. Kaikista kiitollisin saamastaan avusta on rampa mies.
22. Mies etsii vapaata naista puolisoksi vaikka toiselta puolen maapalloa, mutta ei näe sellaisen kävelevän joka päivä sadan metrin päässä itsestään.
23. Kyyhkynen ei osaa puhua paitsi jos joutuu rammaksi toisesta jalastaan. Silloin sen puhetta melkein ymmärtää.
24. Talvella jäisen kosken vesiryöppy tuntuu paljon vaarallisemmalta kuin kesäisen kosken vesiryöppy.
25. Kun näkee ensimmäisen kerran kuurankukkia ikkunassa jää tuo kerta usein melkein viimeiseksi. Samanveroisina ne eivät toistu.
26. Oman varjonsa näkee yllättävän harvoin. Parhaiten talvella halogeenivalossa, joka on tarpeeksi korkealle asetettu.
27. Jokainen uusi lasillinen vettä maistuu paremmalta kuin edelliset juodut lasilliset.
28. Toisen rinnalla käveleminen on miellyttävää, mutta perätysten kävely nöyryyttävää. Toisin on pyöräilyn laita.
barycz
Ylläpitäjä
Ylläpitäjä
 
Viestit: 40
Liittynyt: 10.05.2018 21:34

Re: Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 23.05.2018 21:10

Ehkä havaintolaitteiden rajat ovat tulleet vastaan ja siksi puhdas fysiikka on muuttumassa metafysiikaksi. Metafysiikan aikakausi tullee kestämään noin 2000 vuotta ainakin ja johtavana siinä toimii INtian veeda tieto höystettynä mielikuvituksella ja uskonnolla. Mutta 2000 vuoden kuluttua muistellaan jälleen tätä fysiikan kulta-aikaa ja rationalismia.

Jumalan valtakunta jauhaa tomuksi metallipatsaan, jota viimeiset 2000 vuotta on rakennettu. Siinä rytäkässä saattaa rationalismi kokea kolauksen. On ennustettu, että 2000 vuoden kuluttua rationalismi nousee mormonien johdolla eräässä kirjassa.
tapiok1
Työtoveri
Työtoveri
 
Viestit: 325
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 08.06.2018 08:54

1. Tuleeko ruohon polttamisesta paljon savua?
2. Miksi ei ole piikkipuita, vaan vain piikkipensaita?
3. Ovatko lehtipuut aina havupuita matalammat? Miksi?
4. Miksi vuoret eivät yhäti kasva korkeutta?
5. Miksi harmaan tai tumman väriset pilvet näyttävät uhkaavilta?
6. Miten korkealle ilmakehään lehmän pierun metaani kulkeutuu?
7. Miksi kuu näyttäää hyppivän taivaalla paikasta toiseen eikä kulje suoraa rataa niin kuin aurinko?
8. Miksi planetta Mars ollessaan näkyvissä ikään kuin tahtoisi muodostaan synkronisoidun parin Maapallon kanssa?
9. Kun aurinko on poissa näkyviltä näemme satoja tähtiä. Merkitseekö keskuskappaleen poissaolo aina satojen
muiden kohteiden ilmaantumista näkökenttään?

Tässä sopivia kysymyksiä fysiikan kokeeseen?
tapiok1
Työtoveri
Työtoveri
 
Viestit: 325
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 08.06.2018 09:05

1. Miksi lapset liikkuvat, mutta aikuiset ajattelevat?
2. Miksi vanhukset eivät kykene jännittämään lihaksiaan?
3. Kun puissa olevat kukat tuoksuvat ihmiselle niin ovatko matalla kasvavat kukat
erikoistuneet tuoksumaan esim. kovakuoriaiselle ja onko kovakuoriaisen hajuaisti
erikoistunut matalalla olevien kukkien tuoksuihin?
4. Mikä on Suomen kielen sanoissa yleisin kolmas kirjain? Entä onko se konsonantti
vai vokaali?
5. Kaikuuko huuto enemmän neljän ympäröivän vuoren keskellä vai kahden?
6. Johtuuko myöhästyminen eniten sattumasta vai huolimattomuudesta vai
unohtamisesta?
7. Miksi korkealla lentävät linnut liitelevät ja matalalla lentävät räpyttelevät?
8. Jos molekyyliä seuraavaksi suuremmat rakenteet ovat : Kupla, liekki ja pisara niin
kuuluko myös vaahto noiden kolmen seuraan?
9. Miksi paistinpannun pohja sekä grilliritilä kuumenee eniten keskeltä ja miksi
wok-vihannekset laitetaan paistinpannun reunoille?
10. Kun kookospähkinä ja maapähkinä ovat molemmat nimeltään pähkinöitä niin
onko niillä jotakin tekemistä toistensa kanssa?
11. Miksi 14 lammasta on lauma? Entä onko alkuaineissa ja atomeissa myös niin, että
jokin noin 14 kpl muodostelma muodostaa lauman?
12. Miksi ruskea väri on puun kaarnalla, kaakaolla ja kakalla? Onko se väri aina merkki
aineenvaihdunnan kaltaisesta toiminnasta?
13. Minkä vuoksi kaikki eivät varo metelöimästä yöllä, vaan jotkut metelöivät rajusti ja
toiset ovat hiiren hiljaa?
tapiok1
Työtoveri
Työtoveri
 
Viestit: 325
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 08.06.2018 09:09

Jos menee peilin eteen ja yrittää saada kulmakarvoja ylös nostamalla kasvonsa näyttämään gorillan kasvoilta niin
pitää ihmisen pitää suutaan auki voidakseen kohottaa kulmansa samoin kuin Gorillalla on. Onko niin, että kulmat
ovat yhteydessä suun ja leuan rakenteeseen? Eli jotta saisi ihminen Gorillan kulmat niin pitää hänen suunsa ja
leukansa muodon muuttua tai suuta pitää pitää jatkuvasti auki.
tapiok1
Työtoveri
Työtoveri
 
Viestit: 325
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Mutulogia uudeksi aineeksi yliopistoihin?

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 27.06.2018 15:53

Katselin tänään aamun auringossa kuinka kerrostalon seinään piirtyi isokokoinen musta varjo jostakin lehtipuusta ja mietin oliko konkreettisen puun lisäksi tuo varjo myös jollakin tapaa elävä.

Varjo paljastaa, että ilman aurinkoa ja sen paistamaa valoa on luonnon perustana oleva asia pimeys. Kaikkialla vallitsee pimeys, jonka päivisin aurinko peittää valollaan.
Pimeys on näkymätöntä auringon valossa, mutta kaikkialla pohjavärinä hallitsee tosiasiassa pimeys. Ei kai muuten olisi varjoja?

Valossa emme näe ensimmäisenä muotoa, vaan kirkkauden sekä värin. Ehkä aivot paljastavat jonkin verran muodon, mutta valossa on kaikki vailla muotoa.
Valo hämärtää muodon tajun. Sen sijaan varjo on ensimmäisenä muoto ja toissijaisena mietimme sen varjon liikkeen tilaa.
Liikkuuko varjo vai onko se liikkumaton? Väri on jotakin tertiääristä ja samoin kirkkaus kun katselemme mustaa varjoa.

Valon funktio on asioiden hämärtäminen. Se vie aivoista hämärän peittoon ehkä 2/3 siitä mikä on näköpiirissä. Valo sokeuttaa ihmisen.
Valossa on ominaisuudet KIRKKAUS JA VÄRIT. Kirkkaus ja sen vaihtelut aiheuttavat itse asiassa pahoinvointia.
Valo jonkin verran siis vaikuttaa fysiologiaan. Värit aiheuttavat alati iloa ja ihmetystä. Ihminen ahmii eri värisävyjä. Ne vaikuttavat tunnetiloihin.

Eräät väittävät, että hyvän ja pahan symboliksi sopii valo ja pimeys, mutta itse asiassa valo aiheuttaa pahan pahoinvointitunteen sekä hyvän ilon tunteen.
Pimeys on sellaista, että se aiheuttaa paljon pelon tunteita. Valon merkitys on muussa kuin hyvyydessä tai näkökyvyssä.
Valo tuottaa kasvikunnalle kyvyn kasvaa ja enentyä. Sen lisäksi se sulattaa talvisin kertyneen lumen ja jään.

On valolla toki näkökyvylle suuri merkitys, mutta aivan yhtä paljon kuin se antaa näkökykyä se myös hämärtää asioita.
Asioiden muoto ja selkeys hämärtyvät. Aistimme silmillämme vain kirkkauden muutoksia ja kolme eri värisävyä.
tapiok1
Työtoveri
Työtoveri
 
Viestit: 325
Liittynyt: 10.05.2018 22:59


Paluu Uutta Metafysiikkaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron