Suurekeinokieli

Kielitiede on lapsen kengissä monin paikoin ja on kieliä, jotka ovat perin alkeellisia verrattuna toisiin kieliin.

Suurekeinokieli

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 14.05.2018 23:17

Itse voisin esitellä kielen, joka perustuu fyysikkojen ja matemaatikkojen saamiin suureisiin. Jokaisella kirjaimellahan on jokin fysiikan merkitys. Esim.
m = massa
a= kiihtyvyys
f = voima jne.

Esim. englannin sana: MASS = massa taipuu lauseeksi
m massa
a kiihtyy
s = c valon nopeuteen
s= c valon nopeuden neliöön

Tai sana: Daily motion

D
a kiihtyy
i
l(ight) valon
y sinun
m massasi
o nolla
t aika
i
o nolla
n

Eli Daily motion
Kiihtyy valon nopeuteen kun massa on nolla ja aika on nolla.

Matemaatikkojen ja Fyysikkojen kehittämiä notaatiokieliä voidaan pitää pyhän hengen antamina raamatullisina uusina kielinä.

M-a-t-e-m-a-t-i-i-k-k-a

massa kiihtyy vauhtiinsa ajassa, energia massaa kiihdyttää ajassa,

T-a-m-p-e-r-e

aika kiihtyy massa painetta lisää energian vaikutussäde kaksinkertaistuu

jne.
tapiok1
Tienraivaaja
Tienraivaaja
 
Viestit: 295
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Suurekeinokieli

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 14.05.2018 23:21

Majestettinen sana: V-o-i-m-a

Vauhti-nolla-kun-massa-kiihtyy

Voidaan väittää, että jos suurekeinokieli on totinen niin majesteettinen sana voima, osoittaa, että inertia toimii vain kun nopeus on tasainen nopeus.
Kiihtyvä nopeus antaa inertian kannalta arvoksi nollan.

Toisin sanoin: Kun aine on paikallaan sen nopeus ei ole nolla, kun aine kiihdyttää vauhtia sen nopeus on ainakin jossakin pisteessä nolla, kun aine liikkuu täsmälleen tasaisella nopeudella sen nopeus ei ole nolla. Hypoteesissa inertia toimii vain kun vauhti on eri suuri kuin nolla. Mutta se on vain hypoteesi.

Tarkkanäköisyyttä idästä käsin tämäkin tiedon muru.


********

Eräs sekakieli on syntynyt Suomen ja Ruotsin yhteentörmäyksestä. Kun puolet sanasta on ruotsin kieltä ja toinen puoli suomen kieltä.
Esim. Muta-lax = mutalahti jne. Tätä ideaa voisi käyttää laajemminkin keinokieliä analysoidessa tai luodessa.
Koivutie, koivuväg
koivu sana voisi olla keinokielellä siten esim. vek.
jne.

*******

On tuo kyllä vähän rajoitettu määrä mitä suureita on yhtä aakkosta kohden eli 3-5 suuretta per aakkonen. Yhteensä siis maximissaan 90-150 kpl enemmän tai vähemmän erilaista suuretta.

*******

Jostain sain ajatuksen päähäni, että kieli, joka perustuu paljon: YHDYSSANOIHIN on heikko kieli tekniikan keksintöjä tekemään. Esimerkiksi eräät intiaanikielet olivat monitavuisia yhdyssanoja. Eikä intiaanien tekniset keksinnöt olleet kovin monet. '

Ajatellaan vaikka sanaa: Rautamies tai englanniksi a man made of iron. Niin tuo rautamies sana on mahdoton teknillisesti edistyä. Sen sijaan englanniksi voidaan ajatella patsasta, joka on kaiverrettu rautaharkosta. Kuinka raudasta voidaan valaa patsas jne.

Mutalahti tai muddy bottom bay. Ovat arvoltaan aivan eri luokkaiset ilmaisut. Näyttäisi siltä kuin yhdyssanat olisivat syntyneet tarpeesta tiivistää ilmaisua. Lyhentää monisanaisuutta, mutta näin on menetetty informaatioarvoa huomattavasti.
tapiok1
Tienraivaaja
Tienraivaaja
 
Viestit: 295
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Suurekeinokieli

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 14.05.2018 23:24

Kaikki ihmisten ja paikkojen nimet eivät sellaisenaan muodosta tavuista järkevää selitettävää suomenkielistä ilmausta, mutta jonkinlainen "taikuus" on siinä, että jos muuntaa ne "ihmisten piirtokirjoitukseksi" eli eräänlaiseksi "Akkadin" kieleksi yllättävän monet nimet ja paikannimet ovat tavuina järkeviä.

Periaate on seuraava. Luetaan lopusta alkuun ja joka toinen tavu oikealta vasemmalle ja joka toinen tavu vasemmalta oikelle.
Esim. Helsinki olisi
Hel-sin-ki = Ik-sin-leh
Yksin lehto, leveä, laaja, lempeä, rauhaisa

Sirpa
Sir-pa = Ap-sir

Tampere
Tam-pe-re = Er-pe-mat
Te pyytää ruokaa, metsästäjät

Jne.
tapiok1
Tienraivaaja
Tienraivaaja
 
Viestit: 295
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Suurekeinokieli

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 14.05.2018 23:26

Länsimainen aakkosto sisältää vain yhden s-kirjaimen jne. Kuitenkin joidenkin kielten "aakkosto" sisältää useita s-kirjaimia. Itse asiassa nuo ylimääräiset s-kirjaimet eivät ole kirjaimia, vaan foneemeja. Ne ohjaavat sanan ääntämystä ja painotuksia. Joku sch esimerkiksi voi tarkoittaa, että s äännetään pehmeästi ja hiljaisella äänensävyllä ja korko tai paino on sch-ta seuraavalla tavulla.

Näin jotkut kielet ovat näennäisen tunnerikkaita ja sallivat viestinnän äänenvoimakkuuden, korkojen yms. perusteella. En ole itse tutkinut näitä juttuja enkä niistä paljoa tiedä, mutta pari päivää sitten päästin vain suustani tuollaisen sch-sanan ja huomasin lausuvani tuon sch-ässän hellien ja hiljaisella äänensävyllä kun taas seuraavan tavun lausuin kovalla painolla ja kovalla äänensävyllä.

Suomalainen aakkosto on kirjoituskieliaakkosto, joka ei sovellu tunteiden ilmaisuun juuri lainkaan.

Onko jollakin linkkejä aiheeseen?
tapiok1
Tienraivaaja
Tienraivaaja
 
Viestit: 295
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Re: Suurekeinokieli

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 14.05.2018 23:29

Luin eräästä kirjasta kaikki Kreikkalaisten ja Roomalaisten jumalien nimet ja vaikutti siltä kuin kreikan kielessä paino olisi ensimmäisellä tavulla, mutta latinan kielessä paino olisi toisella tai keskimmäisellä tavulla?

Lauleskelin tässä hieman lauluja. Huomasin, että lauluissa paino on ikään kuin jokaisella tavulla. Etenkin helpoimmat ja hienoimmat lastenlaulut painottavat ja venyttävät jokaista tavua.

Pitäsikö tämä ottaa huomioon keinokieltä luotaessa?
Pitäisikö myös tehdä lauluja keinokielellä ja tutkia kuinka sanat soveltuvat laulamiseen?

Lisäksi kun katselin televisiota huomasin, että japanin kielessä voi olla yksikirjaimisia tavuja ja juuri tuo yksikirjaiminen tavu on se, jota painotetaan:
Esim. sana HAI eli kyllä. Sen paino oli I-kirjaimessa eli ha-I.

Suomen kielessä opitaan jonkin verran tunneskaalaa kirjoituskielten välimerkkien avulla eli pilkkujen, pisteiden, kysymysmerkkien ja huutomerkkien avulla. Mutta silti väitän, että tunneskaala on melko köyhä suomen kielessä verrattuna moniin muihin kieliin. Miten keinokieleen liitetään välimerkit? Luulen, että on parasta noudattaa samoja säänntöjä kuin yleisesti noudatetaan. Että, muta jne. sanoja ennen jne.


Lueskelin tässä erästä kirjaa matalalla äänellä niin, että pyrin pitämään suualueen mahdollisimman liikkumattomana. Huomasin, että tuolla oli valtava merkitys esim. keuhkojen hapenottoon ja siihen kuinka keuhkot rasittuivat.

Evoluution kannalta on merkitystä suurta sillä millainen kieli on. Konsonanttivoittoinen vai vokaalivoittoinen. Ja kuinka plastillinen suu alue on tai toisaalta taipuisa. Afrikassa on paljon kieliä, jotka ovat konsonanttivoittoisia. Nuo kielet, jos suualue on tietyn muotoinen rasittavat keuhkoja suuresti. Se antaa lisää voimaa ja voi vaikutta jopa siihen, että punaiset lihassolut ovat enemmistönä valkoisiin lihassoluihin nähden.

Hyvin suuri merkitys on kielen rakenteella koko ruumiin rakenteelle sekä sen fysiologialle.
tapiok1
Tienraivaaja
Tienraivaaja
 
Viestit: 295
Liittynyt: 10.05.2018 22:59


Paluu Kielitiede ja keinokielet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron