Täydellisen ja hyvän välinen eroavaisuus

Noin 300 vuoden välein on tapahtunut suuri kultuurivallankumous, jossa kristinusko on usein ollut keskiössä. Mutta painopiste lienee muuttumassa Euroopasta itään päin.

Täydellisen ja hyvän välinen eroavaisuus

ViestiKirjoittaja tapiok1 » 23.05.2018 18:59

Onko Karitsa hyvä vai täydellinen? Hyvällä on oikeus vihata pahaa, mutta täydellisyydestä Jeesus opetti, että tulee siunata vihamiehensä sekä tehdä heille hyviä tekoja.
Ja Jeshua kehotti opetuslapsiaan tulemaan - ei hyviksi - vaan nimenomaan täydellisiksi.


Yksi mahdollisuus on, että Jeesus ei ollut täydellinen. Ehkä hän ei kyennyt käsittelemään tappion tunnetta tai masennusta sen johdosta kun asiat menevät päin mäntyä. Hänhän oli Jesajan Messiaanisessa nelikössä lähinnä: Väkevä Jumala eli Leijonan kaltainen aina menestyjä ja aina voitokas ja aina toiveikas. Hänellä saattoi olla ainakin alintajuista torjuntaa monia asioita kohtaan.

Hänhän opetti, että täydelliseksi tullaan rakastamalla vihollisia, mutta hän itse ei rakastanut fariseuksia yms. eliittiä, vaan arvosteli heitä kovin sanoin. Hän oli Hoosean kirjan Jisreel, jonka oli määrä ottaa pois sotajousi Joosefilta sekä kumota Israelin kuninkuus.

Taivaallinen Isä on täydellinen ja antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin ja antaa auringon paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Mutta muut ovat enemmän tai vähemmän epätäydellisiä.

Miksi sinä itse pidät valehtelua pahana asiana: Joka aina puhuu totta ei menesty kovin hyvin ja omaa vain velallisen ja orjan aseman. Esim. jos häneltä puuttuu vessapaperia hänen pitää mennä polvillaan anomaan lainaksi naapuriltaan sellaista. Mutta valehtelemaan ja varastamaan kykenevä kykenee, jostakin julkisesta tilasta nappaamaan vessapaperia ja säilyttää vapautensa ja tulee toimeen. Valehtelusta on kaksinkertainen etu kun voi puhua sekä totta että valehdella, mutta aina totta puhuja omaa vain yksinkertaisen edun, koska ei voi valehdella.

Itse olen saanut Jumalalta tehtävän ja siunauksen olla hyvä, koska täydelliseksi minusta ei ollut ainesta tulemaan. En esimerkiksi uskaltanut lähteä pahojen kyytiin kun he pyysivät kulkemaan virstan matkan kanssaan. Pelkäsin liikaa väkivaltaista kuolemaa. En ole täysin tyytyväinen siihen, että olen hyvä sillä vain yksi voi olla sitä. Muiden on pakko hänen takiaan pyrkiä täydelliseksi. Ei ole hyvänä olemisessa paljoa siis rauhaa, vaan alituista vaikeutta sen johdosta mitä aiheuttaa muille ihmisille.
tapiok1
Työtoveri
Työtoveri
 
Viestit: 406
Liittynyt: 10.05.2018 22:59

Paluu Kristinusko

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron